Segregaation tietopaketti ja muut alueellisen eriytymisen tiedot kuntien työkaluna
11.6.2025
Sanna Ala-Mantila, Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Aineiston analyysi: Uranbaigal Turmunkh, Helsingin yliopisto
Monet suomalaiset kunnat ovat viime vuosina havahtuneet segregaation eli alueellisen eriytymisen ilmiöön (Rosengren ym.2023). Tuoreen artikkelimme mukaan erityisesti pieni- ja suurituloisten asuinalueiden eriytyminen on kasvussa suomalaisissa kaupungeissa kautta linjan (Kurvinen ym. 2025).
Teimme Smartland-hankkeessa mukana oleville kunnille segregaatioon tilaan ja kehitykseen liittyvän tietopaketin alkuvuonna 2023. Tietopaketissa kuvattiin erikseen eri kaupunkien tilannetta segregaation suhteen hahmottaen tätä indeksien ja karttakuvien kautta. Selvitimme kyselyllä alkuvuodesta 2025, miten tätä ja muuta tietoa kunnissa hyödynnetään alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Kyselyyn vastasi 13 henkilöä yhdeksästä eri kunnasta.
Segregaatiotiedon nykytila ja tarve
Kyselystä selvisi, että melkein puolet vastaajista (6 vastaajaa) on käyttänyt tai on tietoinen tekemästämme tietopaketista, mutta vain kolme henkilöä käytti sitä toistuvasti ja koki sen hyödylliseksi. Useat vastaajat luottivat enemmän kaupunkien omaan dataan ja Tilastokeskuksen aineistoihin. Kautta linjan vastauksista nousi esiin, että erilaisia tietolähteitä on jo olemassa runsaasti.
Erityisesti asumisen parissa työskentelevät näyttävät hyödyntävän segregaatio- ja väestötietoja tontinluovutuksissa ja asuntorakentamisen ohjauksessa, mikä viittaa siihen, että tietopaketista saattaisi olla enemmänkin hyötyä juuri heille. Maankäyttöpuolella käytetään pääosin paikkatietoja ja periaateohjelmia, mutta osa kaipasi myös ennakoivaa otetta: “huonoja alueita” ei haluta luoda, vaan tuleva kehitys halutaan huomioida ajoissa.
Kuva 1. Alueellisen eriytymisen huomioiminen tontinluovutuksissa
Kaikki vastanneet nostivat esiin väestön sosioekonomiset tiedot tärkeimpänä tietotyyppinä, mutta myös säännöllisiä päivityksiä näihin tietoihin pidettiin melkein yhtä tärkeinä. Myös karttoja ja muita selkeitä visualisointeja pidettiin hyödyllisinä. Eräs vastaaja kuitenkin huomautti, että “kaikki tarvittava data on jo olemassa, jos vain osaamme analysoida sitä oikein”. Toista huoletti käytännön toimenpidesuositusten puute – pelkkä tieto segregaatiosta ei riitä, vaan tarvitaan konkreettisia ratkaisuja. Näitä onkin Smartlandin puitteissa kartoitettu niin erilaisissa yhteistyötapaamisissa kuin myös ratkaisukorttina.
Segregaation seurannassa eroja kuntien välillä
Kymmenen 13 vastaajasta vastasi, että heidän kunnassaan seurataan segregaatiota jollakin tavalla. Usein se tarkoittaa kuitenkin vain satunnaista tarkastelua; vuosittain tai useammin seurantaa tehdään tämän kyselyn perusteella vain lähinnä suurissa kaupungeissa (ks. myös Ruonavaara ym. 2025).
Yhteenveto: paljon tietoa tarjolla, mutta käyttö on rajallista
Kyselyn perusteella tekemämme tietopaketti ei ollut kovin vakiintunut työkalu kunnissa. Ongelmana vaikuttaa olevankin taustatiedon sijaan puute ratkaisuehdotuksista: mitä tehdä, jos tietyllä alueella havaitaan eriytymisen riskiä? Kaiken kaikkiaan Smartland-hankkeeseen liittyen 11 vastaajaa oli vähintään jossain määrin tietoisia projektista. Kolme henkilöä koki tuntevansa hankkeen “hyvin”. Kysyttäessä Smartlandin tuottaman tiedon käytöstä osa käytti sitä taustatietona, toiset hyödynsivät raportteja satunnaisesti.
Lähteet:
